”Kainuussa on tilaa olla oma itsensä.” Anne Moilanen, Kainuun Sanomien vastaava päätoimittaja ja kirjailija

Olen Anne Moilanen, 49-vuotias Kainuun Sanomien vastaava päätoimittaja ja kirjailija. Aloitin Kainarissa helmikuussa 2026, eli takana on nyt reilut neljä kuukautta nykyisessä työssäni. Esikoisromaanini Uhma julkaistiin viime syksynä. Kirjoitan parhaillaan toista romaaniani, joka julkaistaan keväällä 2027.

Työelämä on vienyt yllättäviin suuntiin, kuten muukin elämä. Olen tehnyt rohkeita valintoja, ottanut riskejä ja tarttunut tilaisuuksiin, kun niitä on tullut kohdalle. Ylipäätään en ole jäänyt kotiin odottelemaan, vaan tavoitellut nälkäisesti minua kiinnostavia asioita.

Suurimman osan työurastani olen työskennellyt toimittajana eri medioissa. Olen kotoisin Suomussalmelta, jossa aloitin Ylä-Kainuun avustajana 16-vuotiaana lukiolaisena. Sieltä tie vei kesätoimittajaksi Kainuun Sanomiin, Helsingin Sanomiin ja myöhemmin toimittajaksi etelän suuriin medioihin. Pisimpään olen työskennellyt Ylellä Pasilassa, jossa tein tv- ja radiouutisia ja A-studiota.

Olen ollut aiemmin päätoimittajana Naisasialiitto Unionin lehdessä Tulvassa ja yhteiskunnallisessa verkkomediassa MustReadissa. MustRead oli silloin startup-yhtiö, jossa toimin myös yhtenä perustajana ja osakkaana. Olen työskennellyt vuosia freelancerina ja tehnyt kierroksen viestintäalalla. Talous, politiikka ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat minua.

Koulutukseltani olen humanisti. Opiskelin Tampereen yliopistossa teatterin ja draaman tutkimusta. Tähtäsin nuorena taidealalle, mutta suuntauduinkin toimittajaksi. Se on ollut minulle sopiva ammatti, koska olen utelias ja haluan tietää, mistä asioissa on kyse. Tykkään kovasti ihmisistä ja rakastan uutishuoneen tunnelmaa, huumoria, menoa ja meininkiä! Kirjailijan yksinäiselle työlle sosiaalinen uutistyö on oiva vastapaino.

Uran kohokohtia ja haasteita

Ulospäin näkyvät yleensä vain kohokohdat. Niitä on ollut omalla urallani paljon, koska olen hakeutunut vastuullisiin ja osittain myös hyvin julkisiin hommiin. Sellainen on tietysti myös Kainuun Sanomien päätoimittajuus. Olen iloinen, että valitsijat rohkenivat valita minut. En ole mikään perusäijä, kuten maakuntalehtien päätoimittajat ehkä yleensä. Aiomme tehdä toimituksen kanssa suuria uudistuksia. Onneksi Kainuun Sanomissa on aivan mahtava, lahjakas ja osaava toimitus!

Viime aikojen suuri henkilökohtainen saavutukseni oli, kun sain julkaistua ensimmäisen romaanini. Sen kirjoittaminen oli valtava ponnistus, joka oli lopulta pakko tehdä. Siinä oli kyse keski-iän kriisistä, että olen tullut tänne jotain sanomaan! Ja että sanonko, ennen kuin menen hautaan? Nyt olen saanut pään auki ja aion jatkaa kirjojen kirjoittamista.

Työurallani on ollut myös haasteita, eikä aina vain pelkkää suitsutusta. Olen hakenut aika paljon töitä, sillä media-ala on ollut koko aikuisikäni äärimmäisen kilpailtu. Välillä olen ollut työttömänä, esimerkiksi lasten saamisen aikoihin. On aivan selvää, että naisten lisääntyminen aiheuttaa monenlaista syrjintää, suoraa tai vähintään välillistä. Olen joutunut aika paljon todistamaan osaamistani. Hyvää siinä on ollut se, että sitten on tosiaan pitänyt todistaa, opetella ja oppia asioita.

Jossain vaiheessa tajusin, että on myös niin, että joissakin valintatilanteissa mikään määrä pätevyyttä ei riitä. On paljon epävirallisia verkostoja, joissa keskenään samankaltaiset miehet auttavat toisiaan.

Itse olen ollut aika huono varta vasten miellyttämään ketään. En ole osannut luikerrella niin sanotusti oikeiden ihmisten suosioon, vaan täräyttänyt mielipiteeni suoraan. Tässä kuitenkin ollaan! Ja hei, onneksi ajat ovat muuttuneet. Ainakin vähän.

Positiivisia kokemuksia urapolun varrelta

Hyvä esimerkki on nykyinen työnantajani Hilla Group. Heille sopi osittainen etätyö, jossa pystyin säilyttämään kotini myös Helsingissä. Kaksi nuorinta lastani asuu edelleen kotona. He ovat suurimman osan ajasta isänsä hoidossa, mutta käyn pääkaupungissa joka toinen viikko pitkän viikonlopun, yleensä torstaista tiistaihin. Järjestely toimii tietenkin myös, koska ex-puolisolleni sopii, että hän hoitaa lapsia enemmän kuin minä.

Muutoin pitää kyllä sanoa, että lasten saaminen on oikeastaan vain vaikeuttanut työelämää. Kun tulin ensimmäisen kerran raskaaksi, määräaikaista työsopimustani ei jatkettu. Kun pyrin perhevapaalta takaisin töihin, sinne oli vaikea päästä. Olen monta kertaa katsonut vierestä, kun itseäni kokemattomampia miehiä on vakinaistettu tai valittu vastuutehtäviin. Tällaisia kokemuksia on niin paljon, että ne ovat sisuunnuttaneet, vahvistaneet feminismiäni ja haluani taistella naisten aseman parantamiseksi.

Työelämän hyvistä käytänteistä

En ole suuri etätyön kannattaja, vaan kokemukseni mukaan tulokset ovat lähes aina parempia, jos työyhteisössä tehdään pääasiassa lähityötä. Ylipäätään näen, että työtä pitäisi olla valmis tekemään aika paljon, jos haluaa menestyä, eikä etsiä poikkeuksia ja helpotuksia.

Naiset joustavat työelämässä aivan liikaa, usein omien miestensä hyväksi. Isien tulisi käyttää vähintään puolet perhevapaista. Suomessa on myös erinomainen päivähoito!

Mitä haluaisit sanoa naiselle, joka pohtii muuttamista Kainuuseen ja työntekoa Kainuussa?

Tänne vaan! Kainuussa voi elää hyvää elämää, jossa joukkoliikennevälineessä istumiseen ei mene tunteja joka päivä. Kajaanissa voi elää kiireetöntä, luonnonläheistä arkea. Elämä on täällä jollain lailla aitoa.
En koe, että jään asioista paitsi, kun asun täällä. Yksi parhaita juttuja on ollut liittyminen Kajaanin Avantouimareihin. Voi saunoa ja uida joessa keskellä kaupunkia kesällä ja talvella! Aivan mieletöntä!

Kainuulainen työkulttuuri

Tässäkin voitamme Helsingin. Kainuulaiset ovat suoria, rehtejä ja omanlaisiaan, aika itsevarmojakin persoonia. Kainuulaisissa on suurta vahvuutta, syvää itsetuntemusta ja äärimmäistä sitkeyttä, joka varmasti johtuu myös historiasta.

Täällä on hyvin vähän tärkeilyä, jota en tahdo kestää enää yhtään sekuntia. Kainarissa on loistava yhteishenki ja toisten auttamisen kulttuuri. Kainuulainen sanankäyttö on suuri rikkaus. Monesti huvittaa murre, ajoitus. Kun kävelen toimitukseen, sieltä kuuluu usein naurua. Töissä!

Kainuussa asumisen ja työskentelyn parhaat puolet

Kyllähän se on se, että olen päässyt kotikonnuille, omieni pariin. Kainuuseen palaaminen on kuin kotiin tulisi. Täällä on minusta myös aika paljon ymmärrystä luovuudelle ja taiteelle, erilaisuudelle. Kainuussa on tilaa olla oma itsensä.

Kuvat:

Kirjailijakuva vihreässä paidassa, kuvaaja: Johnny Kniga / Otto Virtanen

Toimituksen yhteiskuva: Mikka Manninen / Kainuun Sanomat (kuvassa on Kainuun Sanomien toimitus avoimien ovien päivänä toukokuussa 2026)

Talvikuva asemalta: Anne Moilasen kotialbumi (kuvassa olen Pasilan asemalla muuttamassa Kajaaniin talvella 2026)